Bornholm

Osterlarsin temppelikirkko, Bornholmin saari
Osterlarsin temppelikirkko, Bornholmin saari

Bornholmin saari; Temppelikirkot

40 kilometriä Ruotsin eteläkärjestä kaakkoon, mutta alueellisesti Tanskaan kuuluva Bornholmin saari on yksi maailman vanhimmista näkyvistä kivistä. Tulivuoren vaikutuksesta yli 1700 miljoonaa vuotta sitten syntyneen pienen graniittisaaren pinta-ala on noin 600 neliökilometriä (230 neliökilometriä). Sen kumpuilevia kukkuloita peittävät tilojen, laitumien ja kauniiden metsien tilkkutäkki, rannikkoa koristavat hiekkarannat ja kallioiset kalliot, ja sen perinteiset kylät asuvat eräille Euroopan ystävällisimmistä ihmisistä.

Arkeologiset kaivaukset paljastavat saaren asuneen ainakin vuodesta 3600 eKr., jolloin lukuisia dolmeneja ja neoliittisia kumpuja alettiin rakentaa. Suurin osa kumpuista osoittaa, että niitä on käytetty hautaamiseen, kun taas toiset, joista puuttuu hautausjäännöksiä, viittaavat mahdolliseen tähtitieteelliseen ja seremonialliseen käyttöön. Hajallaan siellä täällä saarella on monia lohkareita ja tasaisia, jäätikön hankaamia kalliopintoja, joihin on kaiverrettu salaperäisiä symboleja ja geometrisia muotoja, pieniä kupin muotoisia syvennyksiä ja laivojen kaiverruksia. Perinteinen arkeologinen teoria, joka ei pysty päivämäärää kaiverruksia tai selittämään niiden toimintaa, lukee ne pronssikauden asukkaille (1800-500 eKr.). Nämä kalliokaiverrukset saattavat kuitenkin olla peräisin paljon aikaisemmasta iästä ja ovat saattaneet toimia meri- ja tähtikarttoina muinaisille merenkulkijoille.

Keskiajalla saari tunnettiin nimellä Burgunderland tai Burgunderholm, josta nykyinen nimi tulee (holm on vanha tanskalainen sana saarelle). Kristinuskoon siirtymisen aikana 1050–1150 jKr. saaren ympärille pystytettiin noin 40 riimukiveä, ja nykyään suurin osa niistä löytyy kirkkojen ja vanhojen siltojen läheisyydestä, missä niitä on usein käytetty uudelleen rakennusmateriaaleina.

Bornholmin saaren muinaisista rakennuksista selvästi tunnetuimmat ovat sen keskiaikaiset pyöreät kirkot. Historioitsijoiden tämänhetkinen hypoteesi on, että näitä rakenteita ei ollut tarkoitettu pelkästään uskonnollisiin käytäntöihin, vaan niillä oli myös puolustava tehtävä. Ottaen huomioon niiden oletettu rakennusaika 12th luvulla, tämä näyttää järkevältä, koska Itämeren alue joutui silloin lähes jatkuvien slaavilaisten merirosvojen hyökkäyksiin Rugenin saarelta Saksan rannikolta. Alun perin neljässä kirkossa oli tasakatot, jotta niitä voitiin puolustaa mistä tahansa kulmasta, ja kartiomaiset katot lisättiin vasta useita vuosisatoja myöhemmin. Syvemmin tarkasteltuna ajatus, että kirkkoja käytettiin puolustustarkoituksiin, ei kuitenkaan ole järkevää, kun otetaan huomioon kirkkojen rajallinen tila. Jokaisessa neljästä pyöreästä kirkosta Nykeria lukuun ottamatta on kolme kerrosta, mutta alakerrassa on rajallisesti tilaa valtavan keskipilarin vuoksi ja kaksi ylempää kerrosta ovat liian pieniä ja ahtaita yli muutaman kymmenen ihmisen majoittumiseen. Lisäksi, jos turvapaikkoja olisi tarvittu hyökkäyksen aikana, olisi ollut paljon loogisempaa, että väestö olisi kokoontunut Gamleborgin ja Lilleborgin linnoituksiin, jotka olivat huomattavasti turvallisempia ja puolustettavampia oletettujen merirosvojen hyökkäysten aikana.

Näissä neljässä pyöreässä kirkossa on vielä enemmän mysteereitä, joita ei voida selittää tavanomaisella historiallisella tulkinnalla. Mikä oli pyöreän muodon tarkoitus ja mistä se arkkitehtonisesti sai alkunsa? Vaikka Tanskassa ja muualla Skandinaviassa on kymmeniä muita kirkkoja, jotka ovat peräisin samalta ajalta, ei ole muita kirkkoja, joilla olisi Bornholmin rakennusten omaleimainen pyöreä muoto. Yhtä mysteeri on neljän pyöreän kirkon sijainti suhteessa toisiinsa, Bornholmin maantieteelliseen sijaintiin ja läheiseen Christianson saarekkeeseen (12.5 mailia Bornholmista koilliseen). Toisin sanoen, kuka todella rakensi nämä kirkot ja mihin tarkoitukseen?

Löytääkseen vastauksia näihin kysymyksiin kaksi tutkijaa katsoi tavanomaisen historiallisen tulkinnan ulkopuolelle ja heidät johdettiin toistuvasti temppeliritarien keskiaikaiseen uskonnolliseen järjestykseen. Kirjoittaessaan kirjaansa, Templars' Secret IslandErling Haagensen ja Henry Lincoln esittävät todisteita, jotka yhdistävät Bornholmin neljä pyöreää kirkkoa kiistanalaiseen ja paljon väärinymmärrettyyn temppeliherrojen uskonnolliseen veljeskuntaan. Näiden kirjoittajien mukaan neljän pyöreän Osterlarsin, Nylarsin, Olskerin ja Nykerin kirkon sijainti osoittaa monimutkaisen mutta kauniin maisemageometrian kuvion, joka sisältää kolmi-, neljä-, viisi-, kuusi- ja seitsemänsivuisia hahmoja. Lisäksi pyöreät kirkot paljastavat avaimen maisemageometriaan, joka liittyy muihin Bornholmin ja läheisen Christianson keskiaikaisiin kirkkoihin, ja heijastuu myös Etelä-Ranskan Rennes le Chateaun poikkeukselliseen maisemageometriaan.

Historiallisesti tiedetään, että temppeliherrojen alkuperäiset yhdeksän perustajaa viettivät yhdeksän vuotta salaa kaivaessaan piilotettuja käytäviä Salomon temppelin alla Siionin vuorella Jerusalemissa, minkä jälkeen heistä tuli käsittämättömän varakkaita. Mitä yhdeksän temppeliritarista löysi; suuri rikkaus, salaperäisen voiman esineitä, salaisten esoteeristen opetusten tekstejä vai kaikkia näitä asioita? Mikä oli temppeliritarien yhteys Skandinavian ja Bornholmin varhaiskristillisyyteen niin monia kiehtovia yhteyksiä sisältävän sitersiläisluostarikunnan räjähdysmäisen nopean kehityksen välillä? Ja jos Salomonin temppelin alta löydettiin valtavia aarteita, mihin ne aarteet sitten piilotettiin? Bornholmin Osterlarsin kirkossa ja Rennes le Chateaun kirkossa tehdyt geotutkatutkimukset ovat paljastaneet kirkon lattioiden alta aiemmin tuntemattomia kryptejä. Tallensivatko temppelit aarteitaan näille paikoille?

Haagensen ja Lincoln ovat tehneet uraauurtavaa työtä Bornholmin pyhän maantieteen analysoinnissa, mutta kirjoittajat uskovat, että syvempiä ja esoteerisempia salaisuuksia on vielä löydettävä. Saaren neoliittisten rakenteiden ja pyöreiden kirkkojen taivaalliset linjaukset vaativat tarkempaa tutkimusta (esim. Osterlarsin kirkon yläikkunat sijoitettiin talvi- ja kesäpäivänseisauksen auringonnousujen kohdalle). Lisäksi neljän pyöreän kirkon ja myös Etelä-Bornholmin Poulsker-kirkon kaiverruksiin ja freskoihin koodattuja muinaisia ​​pakanallisia symboleja on tarkasteltava perinteistä historiallista lähestymistapaa laajemmalla tiedolla.


Olskerin temppelikirkko Bornholmin saarella


Bornholm